Sjutusen år, del 2

Irmelin Sandman-Lilius kiehtoo Kirjatoukkaa päästä varpaisiin. Hänen pyöräilevä hahmonsa Hangon tuulissa, hiukan hauraana, tai hiipimässä aamutakkisillaan aamu-uinnille. Valkoiset suortuvat ovat lyhentyneet, kasvot ovat edelleen kauniit ja hänen äänensäkin on satumainen. Silmät tuikkivat.
Irmelin kirjoittaa ja kuvittaa, ja minulla on ollut suuri ilo vierailla hänen kolmen sukupolven kodissaan, joka on täynnä kirjoja ja taidetta, ja työhuoneessaan, josta aukeaa näkymä aavalle merelle, ja jossa kissa kiehnyttää jalkaa ja viherkasvit pursuavat ruukuistaan kuin muumitalon salaperäisessä viidakossa. Tee höyryää, afrikkalaiset mausteet tuoksuvat, lattialankut narahtelevat, portaat kaartavat, kulman takana on aina uusi ovi. Lempitaloni.

Irmelin on tunnetuin lastenkirjoistaan, mutta nyt on ilmestynyt toinen osa hänen edesmenneen puolisonsa, taiteilija Carl-Gustaf Liliuksen elämäkerrasta "Sjutusen år". (Schildts'in kirjaesittely)

HS arvostelu vuodelta 2004, elämäkerran ensimmäisestä osasta täällä.
(Suvi Aholan värikkäässä arvostelussa on ihana kohta, jossa hän iloitsee kirjasta löytyvän myös pilkahduksia Irmelinin nuoruudesta, kuunnelkaas: " Hän myi Artekissa kankaita ja Akateemisessa kirjakaupassa kirjoja, yski välillä pölyä, luki brittiläisiä lastenklassikoita ja lähti sitten kaupungille italialaisen kommunistitoimittajan daamina.")

Ylin kuva: HS/ Sverker Ström. Keskimmäinen kuva: Tomi Parkkonen. Alin kuva kirjan Sjutusen år, Del 2 kansi.

.... ja psssst: talo, jossa Kirjatoukka perheineen mölyää, on aikoinaan ollut Carl-Gustaf Liliuksen ateljé, samoin kuin Herra Kameran studio!

Pssssst 2: Irmelinin voi tavata seuraavaksi täällä.